Yleiskuvaus
Ahokeltanot ovat monivuotisia sikurikasveja. Kasvin varsi on pysty, ruodittomia varsilehtiä 2 – 5 kpl, ruusukelehtiä vähän ja lakastuvat kasvin kukkiessa. Lehtilapa on soikea hampainen suippotyvinen. Keltakukkaiset mykeröt ovat tasalatvaisena, harsuna huiskilona, kukinnon kehto on nysty- ja hapsikarvainen, suomut monessa rivissä, eripituisia ja kolmiomaisia.
Uhanalaisuus
Arvioimatta jätetyt (NE)
Koko
10 - 60 cm
Kasvupaikka
Kuivissa ja tuoreissa metsissä teiden varsilla, niityillä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, harvinaistuu Pohjois-Lappiin mennessä.
Mikrosienet
- keltanonruoste (Puccinia hieracii)
- keltanonlaikkunoki (Entyloma hieracii)
- sikurinkolohärmä (Golovinomyces cichoracearum)
Muuta
Ryhmälaji: Laji.fi-tiedostoon on merkitty 25 pikkulajia. Ryhmä on joskus vaikea erottaa Hieracium sect. Sylvatica-ryhmän lajeista.
Vertaa
Sylvatica-ryhmän keltanot, suokeltto.
Löytöpaikat Luopioisissa
Ahokeltanot ovat alueella hyvin yleisiä.
Keltano näyttää viihtyvän avoimilla pientareilla ja niityillä, usein myös metsissä, mutta silloin se ei kestä varjostusta. Hetken kasvi viihtyy myös hakkuuaukeilla, mutta tukehtuu nopeasti taimien kasvaessa.
Pikkulajeja ei ole eroteltu toisistaan, sillä ne ovat melko vaikeita. Olen kuitenkin kartoitusretkillä hyvin usein tallentanut näytteen erilaisista kasvustoista.
Määrityksessä on otettu huomioon lähinnä varsilehtien lukumäärä (2-5 kpl) ja ruusukelehdet.
Kirjallisuus
– Ranta, Y. 1994: Eräästä ahokeltanosta (Hieracium cornigerum Norrl. et Lindb.) ja sen esiintymisestä Suomessa. – Talvikki 18: 54-56.
