Yleiskuvaus
Ahopaju on pysty/koheneva pensas. Sen varret ovat punaruskeita ja kaljuja, korvakkeet pieniä munuaismaisia, lehti soikea/vastapuikea vinokärkinen ja päältä kiilävän vihreä alta sinertävä. Ahopaju on lehtien puhjetessa kukkiva matala pensas.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
0,3 - 1 m
Kasvupaikka
Ahopaju kasvaa ahoilla, kuivilla niityillä, kangasmetsissä, pellonreunoissa ja tienpientareilla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, Lapissa kasvaa ahopajuryhmään kuuluva lähilaji kangaspaju (Salix bebbiana), jonka kanssa ahopaju toisinaan risteytyy (Salix bebbiana x starkeana).
Mikrosienet
- Pajunkeltaruoste (Melampsora epitea)
- Pajunhärmä (Erysiphe adunca)
- Pajuntervatäplä (Rhytisma salicinum)
Muuta
Risteytyy paitsi kangaspajun kanssa niin myös virpapajun (Salix aurita), juolukkapajun (Salix myrtilloides) ja raidan (Salix caprea) kanssa.
Vertaa
- Kiiltopaju (Salix phylicifolia)
- Mustuvapaju (Salix myrsinifolia)
- Pohjoisessa kangaspaju (Salix bebbiana)
Löytöpaikat Luopioisissa
Ahopaju on alueella jokseenkin yleinen ja runsas kasvi.
Sen yleisimmät kasvupaikat ovat pellonlaidat, tien pientareet ja lehtimetsät. Kasvi erottuu helposti muista pajuista matalan kasvutapansa ja lehtimuodon perusteella.
Ahopaju saattaa muodostaa risteymäpohjaisia sekakasvustoja mahdollisesti Kurkisuolla, jossa kasvaa virpa- ja juolukkapajua. Risteymiä ei ole systemaattisesti kartoitettu eikä määritetty.
