Yleiskuvaus
Humala on monivuotinen hamppukasvi, joka on kaksikotinen. Sen varsi on köynnöstävä ja karhea, lehdet kolmijakoisia ja sahalaitaisia. Hedekukinto on laaja harsu, emikukinto käpymäinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
1–5 m
Kasvupaikka
Kasvi on kasvanut alunperin lehdoissa, puronvarsilla, rannoilla, nykyään enimmäkseen jäänteenä asumusten läheisyydessä.
Levinneisyys
Yleinen Etelä-Suomessa, harvinaistuu Etelä-Lappiin mennessä.
Maastotuntomerkit
Köynnös, karhea varsi ja lehdet, emikävyt.
Mikrosienet
- Humalanhärmä (Podosphaera macularis)
Muuta
Humalaa on kasvatettu satoja vuosia oluen valmistusta varten. Se oli Ruotsin vallan aikaan verokasvi, jolloin jokaisen talon piti kasvattaa tietty määrä humalaa veroina kruunulle.
Kemia
Lorem ipsum
Löytöpaikat Luopioisissa
Humala on luonnonvaraisena melko harvinainen kasvi alueella.
Sen nykyiset kasvustot sijaitsevat yleensä vanhojen joko asuttujen tai autiotalojen pihapiirien läheisyydessä ja ovat siksi viljelyperäisiä.
Humalaa tavataan myös lehtokasvina parhaista lehdoista, mutta niissäkin se on yleensä emikasvia ja viittaa siksi muinaiseen viljelyyn.
Hedehumalaa kasvaa Kuohijoella maantien varressa Lieson tienhaarasta Sappeeseen päin lehdossa jokseenkin runsaasti ja näyttävästi. Oletettavaa olisikin, että tuo kasvusto voisi olla alkuperäinen, vaikka kasvupaikka kylän talojen läheisyydessä viittaa viljelyyn.
Myös Puutikkalan Koivulahdesta puron varresta on löytynyt pieni kasvusto hedehumalaa.
Kirjallisuus
- Kuitunen, T. 1987: Eräiden lehtokasvien levinneisyydestä Luopioisten Padankoskella. – Talvikki 11: 62-73.
- Kuitunen, T. 1994: Autiotalojen viljely- ja koristekasveista. – Talvikki 18: 58-65.
- Kuitunen, T. 2008: Kasvihavaintoja Pälkäneeltä, Luopioisten alueelta (EH). – Talvikki 32: 56-60.
