Juolukka

Juolukka on monivuotinen kanervakasvi, jonka varsi on liereä, harmaakarvainen ja ruskehtava, lehdet ovat varisevia, vastapuikeita ja ehytlaitaisia, kukinto on 1-3 -kukkainen latvaterttu ja marja on päältä harmaansininen mutta sisältä vaalea.

Elinvoimaiset (LC)

15 - 50 cm

Rämeillä, korvissa, rannoilla ja tunturikankailla.

Yleinen koko maassa.

Vastapuikea, sinertävä lehti, punertava kukka.

• juolukanpöhö (Exobasidium vaccinii-uloginosi)
• juolukanlaikkupöhö (Exobasidium pachysporum)
• juolukanpöhösieni (Exobasidium expansum)
• mustikanruoste (Naohidemyces vacciniorum)
• juolukanhaituhärmä (Podosphaera myrtillina var. major)
• juolukanmuumiosieni (Monilinia megalospora)

Marjakasvi. Kaksi alalajia:

• suojuolukka (ssp. uliginosum): Etelä- ja Keski-Suomessa Lappiin sakka
• tunturijuolukka (ssp. microphyllum): Tunturi-Lapissa

• Juolukkapaju (Salix myrtilloides): kukinto ja lehden muoto
• Mustikka (Vaccinium myrtillus): ohut, vihreä lehti, yleensä pienempi

Juolukka on alueella yleinen ja runsas kasvi.

Sen kasvupaikkoja ovat isovarpurämeet, lammenreunussuot ja korvet. Myös kuivilla paikoilla se viihtyy järvien kivikkoisilla rannoilla seuranaan suopursu ja siniheinä.

Juolukkan laajimmat ja runsaimmat kasvupaikat ovat Kurkisuon rämeillä. Siellä se tekee myös runsaasti marjoja.