Yleiskuvaus
Kaitakämmekkä on monivuotinen kämmekkäkasvi, jonka juurimukulat ovat liuskaiset, varren ontelo pieni, varsi hento ja lehdekäs, lehdet päältä pilkulliset ja alta sinivihreät, pystyt . Kukinto on purppuranpunainen, pieni ja harsu.
Synonyymit
- Dactylorhiza lapponica
- Lapinkämmekkä
- Dactylorhiza majalis ssp. lapponica
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU), Rauhoitettu
Koko
20 - 40 cm
Kasvupaikka
Ravinteiset suot.
Levinneisyys
Harvinainen koko maassa, puuttuu Tunturi-Lapista.
Maastotuntomerkit
Lehti päältä täplikäs, alta sinivihreä, huuli leveä niukalti kolmiliuskainen.
Muuta
Rauhoitettu. Kaitakämmekkä on hyvin monimuotoinen ja joskus tuntuu, että jokainen esiintymä on erilainen kasvupaikan sijainnin ja ravinteisuuden vuoksi. Kasvi lisäksi risteytyy lähilajien kanssa, jolloin sen tunnistaminen voi olla hankalaa.
Vertaa
- Punakämmekkä (Dactylorhiza incarnata): rotevampi, lehti pilkuton, huuli kapea, lähes ehyt
- Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata): roteva, huuli kolmiliuskainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Kaitakämmekkä löytyy alueelta vain Kurkisuolta.
Kämmekkä kasvaa parilla pienellä alueella Kurkisuon itäosissa. Kasvustot ovat vain muutaman kasvin varassa ja joka vuosi sitä ei löydy ollenkaan. Kesällä 2010 löytyi toiselta kasvupaikalta neljä kukkivaa vartta. Kuvista näkee, kuinka vaihtelevan näköistä se on ja niinpä olenkin epäillyt kasveista osan olevan risteymäpohjaisia. Toisaalta sanotaan, että jokaisella suolla, jossa kaitakämmekkää kasvaa, se on hieman erilainen. Kesällä 2015 kasvustot olivat ennallaan.
Kasvi vaatii suolla ravinteisuutta, veden liikettä ja matalaa kasvillisuutta.
Kasvin nimi on muutettu takaisin kaitakämmekäksi 2022.
Kirjallisuus
- Häyhä, T. 2003: Uhanalaiset kasvit Kanta-Hämeessä. – Alueelliset ympäristöjulkaisut 306. Hämeen ympäristökeskus. 129s.
- Kuitunen, T. 1983: Eräiden putkilokasvien levinneisyydestä Luopioisten Kurkisuolla. – Talvikki 7: 31-39.
- Tampereen seutukaavaliitto 1985: Pirkanmaan uhanalaiset kasvit. Julkaisu B 147. – 47 s.