Yleiskuvaus
Keltalieko on monivuotinen sanikkaiskasvi, jonka varsi on suikertava, lehdet suomumaisesti varrella, pystyversot monihaaraiset. Itiöpesäkeperät ovat pitkät ja pesäkkeet parittain tai kolmittain.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
10 - 30 cm
Kasvupaikka
Kuivissa kangasmetsissä.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu Pohjois-Lappiin mennessä.
Maastotuntomerkit
Suomumainen lehtiasento varrella, itiöpesäkkeet
Muuta
Kaksi alalajia:
- kangaskeltalieko (ssp. complanatum): Etelä-Lappiin saakka, 30 – 40 cm, pesäkeperä 3 – 6 cm
- pohjankeltalieko (ssp. montellii): tuntureilla, 5 – 15 cm, pesäkkeitä yksi, perä 1 – 4 cm
- nummilieko (D. x zeilleri): kangaskeltalieon ja harjulieon risteymä Etelä-Suomessa
Vertaa
- Harjukeltalieko (Diphasiastrum tristachyon): harvinainen Lounais-Suomessa
Löytöpaikat Luopioisissa
Keltalieko on alueella melko harvinainen.
Lieko kasvaa valoisissa mäntymetsissä ja harjuilla. Se ei missään ole kovin runsas. Lieko tuhoutuu varjostuksen lisääntyessä tai avohakkuun seurauksena.
Kasvustot ovat pienentyneet 2000-luvulla eikä uusia ole löytynyt enää samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Kasvia on syytä pitää alueella silmällä.
Kortti luotu: 12.02.2026.
Päivitetty: 10.07.2026.
