Yleiskuvaus
Katinlieko on monivuotinen sanikkainen. Sen varsi on varpumainen ja suikertava, lehdet kierteisesti neulasmaisia, karvakärkisiä. Haarat ovat pystyjä ja niissä on yläviistoisia haaroja. Kasvin itiötähkät ovat pareittain/kolmittain haaran latvassa ja perällisiä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Suikertava varsi voi olla metrin mittainen, pystyt haarat 10 - 30 cm, lehdet 3 - 5 mm ja kärkikarva 2 -4 mm
Kasvupaikka
Kuivat kangasmetsät, polkujen varret.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu Etelä-Lappiin mennessä.
Maastotuntomerkit
Perälliset itiöpesäkkeet
Muuta
Kasvia on käytetty ennen punontatöissä mattoina ja pannunalusina.
Kaksi alalajia:
- pohjankatinlieko (ssp. monostachyon): Pohjois-Suomessa Oulun korkeudelle saakka, lehdet varrenmyötäisiä, itiötähkä yksittäinen.
- etelänkatinlieko (ssp. clavatum): Puuttuu Lapista, kaikin puolin kookkaampi.
Vertaa
- Riidenlieko (Lycopodium annotinum): itiöpesäke perätön, lehti karvakärjetön
- Tulvakonnanlieko (Lycopodiella inundata): lehdet kierteisesti, pehmeitä, itiötähkä perätön
- Ketunliot (Huperzia-lajit): itiöpesäkkeet lehtihankaisia
Löytöpaikat Luopioisissa
Katinlieko on alueella jokseenkin yleinen kasvi. Kasvustot ovat pieniä ja tuntuu, että kasvi on harvinaistunut 2000-luvulla.
Se kasvaa kuivemmissa paikoissa kuin riidenlieko, teiden varsilla, kuivilla kankailla ja kivikoissa. Toisinaan katinlieon kasvustot ovat parin metrin mittaisia ja peittävät alleen monta neliötä maata. Se näyttää hyötyvän metsäautoteistä, joiden kuiville reunoille se halukkaasti ilmestyy. Koska alueella on melko vähän kuivia kangasmetsiä, jää katinlieko harvalukuiseksi.
Kasvi ei kestä voimakasta varjostusta.
Katinlieon esiintymistä tulee seurata.
