Yleiskuvaus
Keltasara on monivuotinen sarakasvi. Sen kasvutapa on mätästävä, varret ovat pystyjä, tupet vaalean ruskeita, lehdet varren pituisia ja kellanvihreitä. Kasvin hedetähkä on perätön, emitähkiä löytyy 2-4 kpl varrelta ja alin on muista erillään. Saran kukan tukilehti on pitkä ja alastaipunut.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
15 - 60 cm
Kasvupaikka
Rehevissä korvissa, lähteiköissä, kosteilla niityillä, ojissa.
Levinneisyys
Melko harvinainen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Kookkaat tähkät, alaspäinen alin tukilehti
Mikrosienet
- nokkosen-saranruoste (Puccinia caricina)
- ohdakkeen-saranruoste (Puccinia dioicae)
Muuta
Risteytyy helposti lähilajien kanssa:
- Carex flava x viridula: melko yleinen
- C. flava x lepidocarpa: harvinainen
- C. flava x hostiana: Ahvenanmaalla
Vertaa
- Hernesara (Carex viridula): paljon pienempi
Löytöpaikat Luopioisissa
Keltasara on alueella harvinainen.
Sen vanhat kasvupaikat Kuohijoen kalkkialueella ja Häyläsuolla ovat tuhoutuneet. Kirkonkylässä kasvi kasvaa kosteassa tienreunusojassa hyvin aralla paikalla eikä sitä ole löytynyt montaakaan vartta.
Elinvoimaisin kasvusto löytyy Rautajärveltä Niemisjärven pohjoispuolelta lähdepuron varrelta, jossa sitä kasvaa muutaman neliön alueella elinvoimaisena ja kookkaana. Siellä keltasaran seurana ovat hirssisara ja siniheinä.
Keltasaran esiintymistä tulee seurata.
Kirjallisuus
- Kääntönen, M. 2002: Kadonneen etsintöjä – eli kolmen punakämmekkäpopulaation (Dactylorhiza incarnata) vaiheita. – Talvikki 26: 72-74.
- Kuitunen, T. 1998: Luopioisten Kuohijoen kalkkilehto – Natura-kohde. – Talvikki 22: 106-109.
