Yleiskuvaus
Kissankello on monivuotinen kellokasvi, jonka varret ovat lukuisat, pystyt tai kohenevat, aluslehdet munuaismaiset, varsilehdet tasasoukat, kellot vaalean siniset, harvoin valkoiset.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
10 - 60 cm
Kasvupaikka
Niityillä, kallioilla ja pientareilla kuivilla paikoilla. Tunturikankailla on kaksi yksikukkaista alalajia, joiden asema on vielä tutkimatta.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Mikrosienet
männyn-kellokukanruoste (Coleosporium tussilaginis f. sp. campanulae-rapunculoides) kissankellonruoste (Puccinia campanulae)
Muuta
Harvinaistunut kasvupaikkamuutosten vuoksi. Keski-Pohjanmaan maakuntakukka Viisi hiljattain eroteltua alalajia: metsäkissankello (ssp. fennica), lapinkissankello (ssp. gieseckeana), tunturikissankello (ssp. groenlandica), pohjankissankello (ssp. kemensis) ja niittykissankello (ssp. rotundifolia).
Löytöpaikat Luopioisissa
Kissankello on alueella jokseenkin yleinen muttei kovin runsas.
Kissankello kasvaa kuivilla kedoilla, teiden pientareilla ja kallioilla.
Kasvi on taantunut vuosien kuluessa voimakkaasti ja menettänyt useita elinvoimaisiakin kasvustoja ketojen umpeenkasvuna ja pientareiden pensoittumisen vuoksi.
Kasvin esiintymistä alueella on pidettävä jatkossa silmällä.
Valtaosa alueen havainnoista on nimirotua. Haikanniemeltä on löydetty myös metsäkissankello.
