Yleiskuvaus
Kataja on puu- tai pensasmainen sypressikasvi, jonka lehdet ovat neulasmaiset. Kasvi on kaksikotinen, sen käpy on pallomainen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
0,5 - 12 m
Kasvupaikka
Kangasmetsät, kalliot, rehevät suot, pientareet.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu Pohjois-Lappiin mennessä, jossa kasvaa toinen alalaji.
Mikrosienet
- Orapihlajan-katajanruoste (Gymnosporangium clavariiforme)
- Pihlajan-katajanruoste eli pihlajansarviruoste (Gymnosporangium cornutum)
- Omenan-katajanruoste (Gymnosporangium tremelloides)
- Katajankaristesieni (Lophodermium juniperinum)
Muuta
Katajanmarjoja on käytetty ruoan ja juomien mausteena. Puumainen kataja on rauhoitettu Ahvenanmaalla. Puuaineksen hyödyntämiseen katajan saa kaataa, mutta puumaista katajaa ei saa kaupata maastosta otettuina taimina tai oksina.
Kaksi alalajia (välimuodot yleisiä):
- metsäkataja (ssp. communis): pensas tai pieni puu, neulaset suoria
- lapinkataja (ssp. nana): koheneva, maanmyötäinen, neulaset käyriä
Löytöpaikat Luopioisissa
Kataja kasvaa alueella yleisenä kasvina.
Se menestyy metsänreunoissa, pellon- ja tienpientareilla, vanhoilla hakamailla ja metsissä. Metsissä se ei kuitenkaan ole yleinen eikä runsas, vaan kärsii liiallisesta rehevyydestä ja varjostuksesta.
Avoimilla kasvupaikoilla kataja kasvaa kookkaaksi ja pilarimaiseksi. Vanhoista metsistä löytyy vielä jonkun verran runkomaista katajaa.
Kasvi on kärsinyt runsaasti sienitaudeista viime vuosien aikana. Monet katajamäet ovat ruskettuneet ja katajat kuolleet.
