Yleiskuvaus
Aarnisammal kuuluu aarnisammalten (Schistostegaceae) heimoon ja on maassamme heimonsa ainoa edustaja. Lehdet kaksiriviset, vartta pitkin johteiset muodostaen levymäisen pinnan (kuva2a). Pesäkkeet yleisiä, pitkävartisia, pystyjä, suuvarus puuttuu. Alkeisvarsikon solut heijastavat valoa (kuva 4).
Koko
Pienikokoinen lehtisammal, noin sentin korkuinen, muodostaa pieniä yhtenäisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Kallionraoissa ja tyvionkaloissa, tuulenkaatojen alla ja koloissa hienolla kivennäismaalla.
Levinneisyys
Harvinaisena koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto.
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Aarnisammal kuuluu lehtisammaliin ja näyttää olevan Luopioisissa harvinainen.
Kasvia on tavattu kalliojyrkänteiden koloista muutamalta paikalta, mm. Iso-Vekunan saaresta, Haltian Pukkivuorelta, Syväjärveltä ja Jouttijärveltä. Vanhojen metsien tuulenkaatojen juuripaakuista (kuva 3) sitä on myös löydetty, kosteasta ja varjosta. Luopioisista puuttuvat rauhoitetut aarnialueet, joissa sammal voisi olla yleisempi.
Kuvat 1-2 on otettu Iso-Vekunan saaresta sen pystyn jyrkänteen alaosan kapeasta vaakasuorasta raosta. Täällä sammalta kasvoi noin kymmenen sentin kasvusto syvällä kolon perällä. Alkeisvarsikkokuva (kuva 4) on Holjan Kirjoistenkalliolta. Kasvupaikkakuva 3 on Padankoskelta.
Muuta
Monivuotisen alkeisvarsikon linssimäiset solut heijastavat vihertävää valoa ja näin kasvi saa onkalon näyttämään valaistulta. Kansanomaiseti sitä verrataan mytologiseen aarnivalkeaan ja sammal on saanut tästä nimensä.
