Etelänpaanusammal

Calypogeia fissa
Sammalet Maksasammal

Yleiskuvaus

Etelänpaanusammal kuuluu paanusammalten (Calypogeiaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme kuusi lajia. Suikertava, litteä, alustaa vasten painunut sammal. Kylkilehdet kahteen suuntaan siirottavat, vinosti varrelle kiinnittyneet, tummanvihreät, yläpeitteiset, alaosasta leveämmät, kärjessä usein lovi (kuva). Vatsalehdet leveät, matalat, lovi ulottuu lähes puoliväliin, reunoilla usein olkapäät.

Uhanalaisuus

Silmälläpidettävät (NT)

Koko

Pienikokoinen hento sammal, joka muodostaa tummanvihreitä tiheitä peitteitä kasvualustalleen.

Kasvupaikka

Varjoisalla kostealla maalla, korvissa, puron ja ojien penkoissa.

Levinneisyys

Harvinainen. Ehkä huonosti tunnettu.

Maastotuntomerkit

Vatsalehti (kuva), lovipäiset kylkilehdet (luppi).

Muuta

Alueellisesti uhanalainen (RT) lähes koko maassa.

Vertaa

  • Korpipaanusammal (Calypogeia integristipula): vatsalehti lähes pyöreä, hyvin matalalovinen, solut lehden reunassa lyhyet
  • Kalvaspaanusammal (Calypogeia neesiana): vatsalehti pyöreähkö, lovi matala, solut lehden reunassa pitkät
  • Kantopaanusammal (Calypogeia suecica): vatsalehti leveä, matala, lovi syvä, lehden reunassa usein hammas, trigonit pienet
  • Loukkopaanusammal (Calypogeia muelleriana): vatsalehti pyöreä, lovi yli neljännes lehdestä

 

Löytöpaikat Luopioisissa

Etelänpaanusammal on harvinainen Luopioisissa

Sammalta olen etsinyt sopivaksi katsomiltani paikoilta ja viimein etsintä palkittiin. Tosin sammalta oli hyvin niukasti Padankoskella Pitkänkankaanojan rantapenkereessä, jossa valtasammalena oli loukkopaanusammal. Toinen kasvipaikka löytyi koskiprojektin kautta Vahlajärven laskupuron penkereestä. Kun sen kerran oppi tuntemaan, niin kasvupaikkojakin alkoi löytyä.

Kuvat on otettu puronvarsista eri puolilta Suomea.

Kortti luotu: 12.02.2026. Päivitetty: 23.07.2026.

Kuvat

Kartat

Kartta
Nykyhavainto Havainto 2020 jälkeen Hävinnyt