Yleiskuvaus
Haprakynsisammal kuuluu kynsisammalten (Dicranaceaei) laajaan heimoon. Kynsisammalten suvussa on Suomessa 23 joskus hyvinkin vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Haprakynsisammal muodostaa tiiviitä kuperia mättäitä. Lehdet ovat suorat, hyvin kapeat ja katkeilevat kärjestä. Solut lehden kärjessä ovat neliömäisiä tai suorakaiteen muotoisia. Pesäkkeet hyvin harvinaisia. Lehden katkenneet päät toimivat leviäminä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Sammal muodostaa 1 - 5 cm korkeita, tiheitä, kuperia kasvustoja.
Kasvupaikka
Lahopuulla, lehtipuiden tyvillä kosteissa metsissä ja rannoilla.
Levinneisyys
Havumetsävyöhyke, jokseenkin yleinen Pohjois-Suomessa, etelässä harvinainen.
Maastotuntomerkit
Katkeilevat lehden kärjet.
Muuta
Alueellisesti uhanalainen (RT).
Vertaa
- Pörrökynsisammal (Dicranum montanum): kuivana lehdet kähärät, eivät katkeile
- Kerkkäkynsisammal (Dicranum flagellare): verson latvassa pitkä suomumainen flagelli
- Turkkikynsisammal (Dicranum fuscescens): lehdet pidemmät, käyrät
- Kiviturkkisammal (Paraleucobryum longifolium): kookkaampi, lehdet käyrät, eivät katkeile
Löytöpaikat Luopioisissa
Haprakynsisammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta olen tavannut kaksi kertaa, Padankoskelta pienen järven rantapenkereestä tervalepän lahoavalta kannolta ja vastaavalta paikalta Kyynärön Hirvijärven rannasta. Sammal ei ollut runsas kummallakaan kasvupaikalla. Samanlaisia paikkoja on paljon, joten sammalta on pidettävä silmällä muuallakin. Hirvijärvellä se kasvoi sekakasvustona turkkikynsisammalen (Dicranum fuscescens) kanssa
Kuvat on otettu Kittilästä pitkälle lahonneelta puulta löydetystä kasvustosta.
