Yleiskuvaus
Kalkkitumpurasammal kuuluu toukosammalten (Pottiaceae) laajaan heimoon ja sen suvussa Suomessa on viisi lajia. Pieni melko vaikeasti tunnistettava sammal. Verso matala, kellanvihreä, alhaalta punertava. Lehdet ovat kolme kertaa leveytensä pituisia, tasaisesti kapenevia, taipuilevat, ehytlaitaiset ja reunat taakääntyneet. Itiöpesäkkeitä on toisinaan, pystyjä, pitkiä ja pitkänokkaisia. Peristomihampaat kierteiset.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Sammal on pieni, < 2 cm korkea, itiöpesäke 1 - 2 cm, muodostaa pieniä mättäitä.
Kasvupaikka
Kalkkipitoisella maalla, kalkkikallioiden raoissa, kalliokedoilla ja rantaniityillä.
Levinneisyys
Melko yleinen Etelä-Suomen kalkkialueilla, pohjoisessa harvinainen.
Maastotuntomerkit
Itiöpesäkkeen muoto.
Muuta
Kulttuurinsuosija.
Vertaa
- Pikkutumpurasammal (Streblotrichum convolutum): lehti kirkkaanvihreä, tylppä
- Ojatumpurasammal (Barbula unguiculata): lehti kirkkaan vihreä, kärjessä nipukka
- Itutumpurasammal (Didymodon rigidulus): lehdet eivät taipuile, kapeat ja pitkät
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalkkitumpurasammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammalta on etsitty Kuohijoen kalkkialueelta, mutta turhaan. Sen löytyminen Kirkonkylän jäteaseman kentältä on outoa, vaikka sammal onkin kulttuurinsuosija. Seurassaan sillä kasvoi ojatumpurasammal (Barbula unguiculata) ja pikkutumpurasammal (Streblotrichum convolutum) sekä tavallisempia tallatun maan sammalia. Löytö on ensimmäinen Pirkanmaalta. Sammalelle löytyi toinen kasvupaikka syksyllä 2025 Aitoosta pellon pientareelta. Täälläkin se oli runsas.
Kuvat on otettu Luopioisten löytöpaikoilta ja Vimpelin Vesterbackan kalkkilouhokselta kerätystä näytteestä.
