Yleiskuvaus
Jouhisompasammal kuuluu sompasammalten (Splacneceae) heimoon ja samasta suvusta on Suomesta löydetty kuusi lajia. Lehdet ovat pienet teräväkärkiset ja suurisoluiset. Keskisuoni ei ulotu lehden kärkeen. Itiöpesäke pitkän kellanvihreän perän päässä pystyssä, sen hypofyysi perää hieman leveämpi mustanpunainen eikä ole sateenvarjomaisesti laajentunut.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen lehtisammal, jonka löytää yleensä vain pesäkkeellisenä. Pesäkeperä 3 - 5 cm.
Kasvupaikka
Soilla, tunturikankailla, havumetsissä, yleensä eläinten (poro, hirvi) lannalla.
Levinneisyys
Koko maassa, etelässä harvinainen, pohjoisessa yleinen.
Maastotuntomerkit
Hypofyysin väri ja muoto.
Muuta
Usein samassa kasvustossa on useita sompasammallajeja. Lyhytikäinen.
Vertaa
- Muut somapasammalet
- Haisumarrassammal (Tayloria tenuis)
Löytöpaikat Luopioisissa
Jouhisompasammalta ei ole löydetty Luopioisista..
Sompasammalia on etsitty soilta ja kosteikoista, mutta toistaiseksi turhaan. Keltasompasammalesta on muistikuva Kurkisuolta, mutta silloin ei tullut tarkistettua, kasvaako samassa kasvustossa muita somapsammalia, kuten niissä hyvin usein on. Pohjoisessa sammal on yleisempi ja kesän 2015 sammalretkellä sitä löytyi melko runsaana sekä Lemmenjoen alueelta että Utsjoelta.
Kuvat on otettu Tsuomasvarrilta Utsjoelta kesällä 2013. Kuvassa on lisäksi keltasompasammal (Splachnum luteum).
