Yleiskuvaus
Kalkkiharasammal kuuluu palmikkosammalten (Hypnaceae) laajaan heimoon. Samassa suvussa on Suomessa kaksi lajia. Epäsäännöllisesti haarainen, koheneva sammal. Lehdet ovat kärjestä kouruiset, siirottavat, jyrkästi kapenevat ja pitkäsuippuiset. Keskisuoni on lyhyt, lähes olematon. Tyvinurkkasolut ovat selvät, neliömäiset. Itiöpesäkkeet harvinaisia.
Synonyymit
- Campylophyllum calcareum
- Campylidium calcareum
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Pienikokoinen sammal (2 - 3 cm), joka muodostaa löyhiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Varjoisilla kalkkikallioilla ja louhoksissa, raunioilla, vanhojen haapojen tyvellä.
Levinneisyys
Paikoitellen Etelä-Suomessa, kalkkialueilla, vanhoissa metsissä.
Maastotuntomerkit
Siirottavat lehdet ja pieni koko, mutta sammal sekoittuu helposti muihin sammaliin.
Muuta
Vanha nimi Campylophyllum calcareum ja Campylidium calcareum
Vertaa
- Suippuväkäsammal (Campyliadelphus chrysophyllus): keskisuoni ulottuu yli lehden puolivälin
- Kantoharasammal (Campylophyllopsis sommerfeltii): lehden suippeneva osa noin puolet lehdestä
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalkkiharasammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sammalta on tavattu parista paikkaa Kuohijoen kalkkilouhoksen läheisyydestä ja kahdelta Padankosken gabro-kalliolta. Sammal on tavattu myös usealta paikalta vanhan haavan tyveltä lehdoista. Kaikilla paikoilla sitä kasvoi kuitenkin niukalti. Toisaalta määrää on vaikea arvioida, koska sen seurassa on usein hyvin samannäköisiä muita sammalia: lehtoritvasammal (Amblystegium serpens), suippuväkäsammal (Campyliadelphus chrysophyllus) ja siroritvasammal (Pseudoamblystegium subtile).
Kuvat on otettu Lohjan Kalkkimäen vanhasta louhoksesta kerätystä näytteestä kesällä 2011. Itiöpesäkkeellinen kuva on otettu Padankoskelta suuren haavan tyveltä kerätystä näytteestä.
