Yleiskuvaus
Kalliokaulussammal kuuluu Adelanyhacea-heimoon. Suvussa on Suomessa kaksi lajia. Verso on suikertava ja haaraton. Siirottavat lehdet kiinnittyvät vinosti ja limittäin varteen. Kellertävän vihreät lehdet ovat lähes pyöreitä, ehytlaitaisia ja poimuttomia. Vatsalehdet ovat rihmamaiset, vanhemmiten häviävät. Lehtisolut trigonikkaat. Hieman nystermäisiä eliptisiä öljykappaleita 4-20 kpl solussa.
Synonyymit
- Jamesoniella autumnalis
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalaiset (EN)
Koko
Pienikokoinen sammal, 1 - 2 mm leveä, 1 - 3 cm pitkä. Peitteinä tai yksittäin muiden sammalten seassa.
Kasvupaikka
Kasvaa vanhoissa metsissä kosteilla silikaattikallioilla ja lahopuulla.
Levinneisyys
Maan eteläosissa, paikoitellen
Maastotuntomerkit
Lehden pyöreä muoto (luppi!) ja verson kasvutapa.
Muuta
Harvinaistunut lahopuun vähenemisen vuoksi.
Vertaa
- Kallionäivesammal (Mylia taylorii): lehtisolut suuritrigoniset, 5 – 8 öljykappaletta solussa
- Laholimisammal (Lophocolea heterophylla): kylkilehdet lähes vaakasuorassa, usein lovipäiset
- Rantapyörösammal (Odontoschisma elongatum): lehtisolut suuritrigoniset, 2 – 3 öljykappaletta solussa
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalliokaulussammal on hyvin harvinainen Luopioisissa.
Sammalta olen etsiskellyt kallioiden kosteista alaosista ja kallionalusten lahopuilta, koska lähimmät kasvupaikat löytyvät läheltä Padasjoen puolelta. Sammal löytyi syksyllä 2023 lahopuulta pieneltä mesotrofiselta suolta Padankoskelta. Sammalta oli yksittäisinä versoina suon laidassa pitkälti maatuneella havupuulla. Sammalen seurana oli mm. kantoraippasammal (Crossocalyx hellerianus)
Kuvat on otettu mm. Padankoskelta kerätystä näytteestä.
