Yleiskuvaus
Kalliokaviosammal kuuluu kaviosammalten (Buxbaumiaceae) heimoon. Sen ainoassa suomalaisessa suvussa on kaksi lajia. Lähes lehdettömän sammalen paras tuntomerkki on erikoinen, kaviomainen itiöpesäke. Sammal on vaikea löytää pesäkkeettömänä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Hyvin pieni sammal. Itiöpesäke perineen on 1 - 2 cm korkea.
Kasvupaikka
Kuivalla ja hiekkaisella, rikkoutuneella humuksella mäntymetsissä, tien reunoissa, kallioilla ja paloaukeilla.
Levinneisyys
Paikoittainen koko maassa. Sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Luonteenomainen itiöpesäke.
Vertaa
- Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis): pesäke vihreä, mattapintainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalliokaviosammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sammalta on hyvin vaikea havaita. Sitä on varta vasten etsittävä sopivilta kasvupaikoilta. Pesäkkeetöntä kasvia ei yleensä pysty löytämään. Tiedossa on vain muutamia kaviosammalen kasvupaikkoja. Kolme kasvustoa on Padankoskella metsäautoteiden penkereissä. Kalliokasvupaikka löytyy Kuohijoelta Vangonkallion kaltevalta pinnalta. Todennäköisesti sammal on löydettävissä muualtakin, esimerkiksi metsäautoteiden hiekkaisista penkereistä ja maapaljastumilta. Sammal on Pirkanmaalla harvinainen.
Kuvat on otettu Padankoskelta keväällä, jolloin itiöpesäkkeen värit ovat puhtaat ja samalta paikalta elokuussa. Syksyllä Kuohijoen Vangonkalliolta otetussa kuvassa sammal muistuttaa paljon lahokaviosammalta (Buxbaumia viridis), joka kasvaa pesäkkeellisenä etupäässä rannikolla ja protonema-asteella lähes koko maassa.
