Yleiskuvaus
’Kehräsammal’ kuuluu kehräsammalten (Moerckiaceae) heimoon. Suvussa on Suomessa kolme lajia. Verso muistuttaa Pellia-suvun lajeja. Aaltoreunaisissa lehdessä paksu keskisuoni, jonka alapuolella värittömiä ritsoideja. Sukuelimet keskisuonen yläpinnalla, jossa on myös kähäriä suomuja, ei kuitenkaan steriileissä osissa. Lehden poikkileikkauksessa näkyy kaksi johtojännettä.
Uhanalaisuus
Puutteellisesti tunnetut (DD)
Koko
Sammal on pieni (1 - 3 cm pitkä, < 7 mm leveä), kasvaa vaaleanvihreinä kasvustoina.
Kasvupaikka
Letoilla ja kalkkivaikutteisilla kosteilla paikoilla.
Levinneisyys
Taksoni on uusi ja sen levinneisyys Suomessa on vielä huonosti tunnettu. Tavataan kuitenkin etupäässä pohjoisosista maata.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka ja kehrät verson pinnalla
Vertaa
- Tunturikehräsammal (Moerckia blyttii)
- Lettokehräsammal (Moerckia hibernica)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kehräsammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalella ei ole vielä virallista suomenkielistä nimeä. Tämä laji on erotettu lettokehräsammalesta (Moerckia hibernica) jo 1900-luvun alussa (vert. Lutukka 33. 2017). Sammalen lehdestä on syytä aina tehdä poikkileikkaus, johtojänteiden vuoksi. Lettokehräsammalelta ne puuttuvat. Sammal on löydetty myös EH-maakunnasta, mutta Luopioisista sen löytyminen on hyvin epätodennäköistä lajin pohjoisen esiintymisalueen vuoksi.
Kuvat on otettu Tervolan kasvupaikalta.
