Yleiskuvaus
Kalkkinukkasammal kuuluu nukkasammalten (Dicranellaceae) heimoon. Samassa suvussa on 10 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Sammal on matala, vihreänruskeat lehdet tuppimaiset, tasaisesti teräväksi kärjeksi kapenevat. Pesäkeperä on punainen, punainen pesäke pallomainen, hieman vino ja epäsymmetrinen, sileä ja kaulakyhmytön. Pesäkkeet yleisiä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pieni, < 1 cm korkuinen sammal (+ pesäkeperä 1 - 2 cm), joka kasvaa peitteinä tai pieninä tuppaina kivennäismaalla.
Kasvupaikka
Ojien reunoilla, pelloilla, pientareilla, kostealla kalkki- tai savipitoisella maalla.
Levinneisyys
Harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Kapeat kellertävät lehdet, punainen itiöperä, pallomainen vino pesäke, kärki kuin nokkavarpusen nokka. Luopioisista on löydettävissä monta muuta hyvin samannäköistä nukkasammallajia.
Muuta
Kalkinsuosija.
Vertaa
- Törmänukkasammal (Dicranella heteromalla): pesäke epäsymetrinen, uurteinen, pesäkeperä vaalea
- Tuppinukkasammal (Dicranella crispa): ylälehdet sepivät, pesäke suora ja uurteinen
- Ojanukkasammal (Dicranella cerviculata): pesäkkeessä kyhmy, pesäkeperä vaalea
- Äimänukkasammal (Dicranella subulata): pesäke pysty, uurteinen, pesäkeperä punainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Kalkkinukkasammal kuuluu lehtisammaliin ja se on löydetty Luopioisista vuonna 2007.
Sammalta olen etsinyt lähinnä Kuohijoen kalkkilouhoksen ympäristöstä, mutta turhaan. Kuohijoen kalkkilouhoksen inventoinnin yhteydessä vuonna 2007 on alueelta kerätty sammalnäyte, joten silloin se on siellä vielä kasvanut. Kalkkilouhos lienee ainoa mahdollinen sammalen kasvupaikka Luopioisissa maaperän ja kiven kalkkipitoisuuden vuoksi.
Kuvat on otettu Vimpelistä Vesterbackan kalkkilouhoksen alueelta.
