Yleiskuvaus
Rantakeuhkosammal kuuluu keuhkosammalten (Marchantiaceae) heimoon ja suvussa on maassamme kaksi lajia. Tämä maksasammal on helppo tuntea sekä levymäisistä sekovarsistaan, jotka usein peittävät kostean maan laajaltakin alueelta että sateenvarjomaisista muna- ja siittiöpesäkkeistöistään. Kaksikotinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Suurikokoisimpia maksasammaliamme, 5 - 15 cm pitkä, 1 - 2 cm leveä, muodostaa pystyjä kasvustoja.
Kasvupaikka
Kosteat ja märät alustat, ojat, rannat.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa, kosmopoliitti ympäri maapallon.
Maastotuntomerkit
Tumma vihreä väri ja iso koko.
Muuta
Nykyään sammal jaetaan kolmeen alalajiin:
- Tunturikeuhkosammal (M. polymorpha ssp. montivagans)
- Rantakeuhkosammal (M. polymorpha ssp. polymorpha)
- Palokeuhkosammal (M. polymorpha ssp. ruderalis)
Vertaa
- Taskulapasammal (Pellia epiphylla)
- Kuppilapasammal (Pellia neesiana)
- Palokeuhkosammal (Marchantia polymorpha ssp. ruderalis)
- Vakoruutusammal (Conocephalum salebrosum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Rantakeuhkosammal on Luopioisissa melko yleinen. Alalajeista yleisin.
Rantakeuhkosammal on tavattu täällä lähteisistä ojista, jolloin se voi kasvaa jopa vedessä, lähteiköistä ja savisista pellonojista. Se on alalajiesta suurin ja muodostaa ojiin joskus laajoja kasvustoja.
Kuvat on otettu lähteisestä ojasta Padankoskelta.
