Yleiskuvaus
Kielikinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 29 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso pystyhkö, vihreä tai ruskea. Kylkilehdet kaksiosaiset, toisiaan vasten painuneet (kuin kinnas), vatsalehdet puuttuvat. Kylkilehtiliuskat pyöreäpäiset, kärjessä pieniä hampaita. Gemmat ensin vihreitä, muuttuvat sitten punaisiksi.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Kansainvälinen vastuulaji
Koko
Sammal on 0,5 - 1,5 cm pitkä, kapea ja muodostaa pieniä mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Kallioseinillä varjoisissa koloissa ja penkereillä, puiden tyvellä, hiekalla tai muiden sammalten seassa.
Levinneisyys
Yleinen lähes koko maassa.
Maastotuntomerkit
Vaikea määrittää maastossa lajilleen. Kylkilehtien koko, muoto ja osien suuruussuhteet auttavat (hyvä luppi!). Gemmojen väri.
Muuta
Hyvin vaikea suku, vaatii mikroskopointia määrittää kasvit lajilleen.
Vertaa
- Rantakinnassammal (Scapania irrigua)
- Suokinnassammal (Scapania paludicola)
- Purokinnassammal (Scapania undulata)
Löytöpaikat Luopioisissa
Kielikinnassammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on löydetty varjoisilta kalliohyllyiltä ja niiden valuvetisistä onkaloista yleisenä ja runsaana, mm. Iso-Vekunan saaresta, Haltian Pukkivuoresta, Padankosken gabro-kallioilta ja Terrivuoresta. Sammalta ei ole helppo huomata sen pienuuden vuoksi ja sen määritys vaatii aina mikroskopoinnin.
Kuvat on otettu Padankosken Vuorisen kalliolta valuvetiseltä kallioseinältä. Täällä se on runsas ja löysin sitä useasta eri kohdasta kalliojyrkännettä.
