Yleiskuvaus
Korpipaanusammal kuuluu paanusammalten (Calypogeiaceae) heimoon. Suvusta on tavattu maassamme kuusi lajia. Suikertava, litteä, alustaa vasten painunut sammal. Kylkilehdet ovat kahteen suuntaan siirottavat, vinosti varrelle kiinnittyneet, sinivihreät, yläpeitteiset, keskeltä leveimmät. Vatsalehdet ovat lähes pyöreät, ehyet tai matalalovelliset. Lehden reunasolut lyhyitä.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pieni sammal, joka muodostaa vaaleanvihreitä, tiheitä peitteitä kasvualustalleen.
Kasvupaikka
Varjoisilla kosteilla paikoilla, tuulenkaatojen tyvipaakuissa, lahokannoilla, metsäojien ja kuoppien reunoissa, puropenkoissa, kallionkolojen pohjalla. Humuksella tai mineraalimaalla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Sammalen väri ja paanumainen kasvutapa.
Vertaa
- Kalvaspaanusammal (Calypogeia neesiana)
- Loukkopaanusammal (Calypogeia muelleriana)
Löytöpaikat Luopioisissa
Korpipaanusammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu melko runsaana monenlaisilta paikoilta sekä kallioilta että kosteista painanteista, kuten ojista ja juuripaakuista. Se on kuitenkin vaikea erottaa kalvaspaanusammalesta (Calypogeia neesiana) ja usein se on merkitty muistiin lajia määrittämättä. Paanusammalista yleisin ja runsain.
Kuvat on otettu Padankoskelta soistuvasta korvesta kaatuneen kuusen juuripaakusta.
