Yleiskuvaus
Koskikorvasammal kuuluu Solenostomataceae-heimoon. Suvussa on viisi vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on suikertava, alustaan löyhästi kiinnittynyt, tummanvihreä tai punertava, varsi tumma. Ritsoidit punertavat. Kylkilehdet ovat pyöreät, solut trigonikkaat, öljykappaleita 2-4 joka solussa. Periantti osin suojuslehtien sisällä, yleinen.
Synonyymit
- Jungermannia obovata
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT)
Koko
Sammal on 0,5 - 4 cm pitkä, 0,5 - 5 mm leveä, muodostaa tiheitä kasvustoja alustalleen.
Kasvupaikka
Koskikivillä ja -kallioilla, usein vedenalaisena, pärskevyöhykkeessä.
Levinneisyys
Hyvin harvinainen lähinnä Pohjois-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Kasvupaikka, periantit, lehden muoto.
Vertaa
- Kantokorvasammal (Liochlaena lanceolata): periantti tasapaksu ja tylppä, öljykappaleita 7-11
- Rantakorvasammal (Solenostoma sphaerocarpum): öljykappaleita 4-9, periantti suojuslehtien yläpuolella
Löytöpaikat Luopioisissa
Koskikorvasammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammal on huonosti tunnettu ja sen kasvupaikat taantuneet vesirakentamisen vuoksi. Nykytietoja sammalesta on vähän. Lähimmät löytöpaikat ovat Keski-Suomessa (Kes2b) Jämsän Rotkojärvellä. Sammalen löytyminen Luopioisista on hyvin epätodennäköistä. Kesän 2015 sammalretkellä Pohjois-Lapissa sammal tuli vastaan ainakin Lemmenjoen sivupurojen varsilla.
Kuvat on otettu Hyrynsalmen Paljakasta pienen puron kiveltä kerätystä näytteestä.
