Yleiskuvaus
Kultasuikerosammal kuuluu suikerosammalten (Brachytheciaceae) heimoon. Suomessa tavataan 13 Brachytecium-suvun sammallajia. Verso on epäsäännöllisesti pitkähaarainen, kellertävänruskea. Lehdet lähes hampaattomat, tiheässä limittäin, pitkäsuippuiset, pitkittäinpoimuiset, keskisuoni ulottuu lehden puolivälin yläpuolelle. Pesäkkeitä harvoin, niiden perät sileät. Autoikkinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Suurikokoinen sammal, joka muodostaa kasvupaikalleen yhtenäisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Ravinteisilla soilla, kalkkilehdoilla, kosteilla kallioseinämillä.
Levinneisyys
Lapissa melko yleinen, Etelä-Suomessa tavattu vain Ahvenanmaalta. Taantunut.
Maastotuntomerkit
Koko ja epämääräisesti pitkähaarainen verso.
Vertaa
- Kiiltosuikerosammal (Brachythecium salebrosum): dioikkinen, haaralehdet hapaiset
- Ahosuikerosammal (Brachythecium albicans): dioikkinen, varsilehti kapeakärkinen, tyveltä leveä
- Kalkkisuikerosammal (Brachythecium glareosum): vaaleanvihreä, etelässä
Löytöpaikat Luopioisissa
Kultasuikerosammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammalta en ole täältä etsinyt. Sammal vaatii kalkkipitoisen maaperän tai peräti kalkkikallion, joten sen löytyminen Luopioisista on hyvin epätodenäköistä. Itse olen nähnyt sammalta Lapin kolmion alueella Tervolassa, jossa sitä kasvoi vanhalla marmorilouhoksella, Sallan Tuntsassa sekä kesällä 2019 Kittilän Pitslomajärven suojelualueella.
Kuvat on otettu Kittilästä ja Sallan kasvupaikalta sekä sieltä kerätystä näytteestä.
