Yleiskuvaus
Metsäliekosammal kuuluu kerrossammalten (Hylocomiaceae) heimoon. Suvussa on Suomessa neljä lajia. Verso on suikertava tai pysty, epäsäännöllisesti haarainen, varsi punaruskea, verson pää tupsumainen. Lehdet ovat siirottavat, leveätyviset, lyhytsuippuiset, hampaiset, ei selviä tyvinurkkasoluja. Itiöpesäkkeet harvinaisia.
Synonyymit
- Rhytidiadelphus triquetrus
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Isokokoinen ja roteva sammal, joka muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja metsämaalle.
Kasvupaikka
Lehtomaiset metsät, maalla, emäksisillä kallioseinämillä, puiden (haapa) tyvellä. Oligo-mesotrofi.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa. Sirkumpolaarinen.
Maastotuntomerkit
Punainen varsi, tupsumainen verson kärki.
Vertaa
- Niittyliekosammal (Rhytidiadelphus squarrosus): tyvinurkkasolut isoja, ei tupsupäinen, epäsäännöllisesti haarainen
- Korpiliekosammal (Rhytidiadelphus subpinnatus): säännöllisesti haarainen, tyvinurkkasolut
Löytöpaikat Luopioisissa
Metsäliekosammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammal on valtalajina lehtomaisissa metsissä yhdessä kerrosammalen ja seinäsammalen kanssa. Haapojen tyvellä se on usein näyttävä ja kookas. Sammalen esiintyminen karummilla paikoilla on satunnaista. Retkillä niitä ei valitettavasti ole tullut merkittyä muistiin.
Kuvat on otettu padankoskelaisesta lehdosta.
