Yleiskuvaus
Metsälovisammal kuuluu lovisammalten (Lophoziaceae) laajaan heimoon. Suvussa on 7 melko vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso on alustaa vasten usein tiukasti painunut, tummanvihreä tai punertava, kylkilehdet soikeat, siirottavat, leveyttään pidemmät, melko matalaloviset. Solujen trigonit ovat suuret. Vatsalehdet puuttuvat. Tyveltä on punaisia ritsoideja paljon. Gemmat ovat harvinaisia, vaalean vihreitä.
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU)
Koko
Pienikokoinen sammal, n. 1 cm pitkä ja 2 mm leveä, mattomaisia kasvustoja muodostava.
Kasvupaikka
Lahoavalla havupuulla vanhoissa metsissä.
Levinneisyys
Tavataan koko maassa melko harvinaisena.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto ja tyveltä punaiset ritsoidit.
Muuta
Taantunut metsänhoidollisista syistä, pohjoisessa säilynyt paremmin. Vanha nimi Lophozia longiflora
Vertaa
Kantolovisammal (Lophozia ventricosa)
Löytöpaikat Luopioisissa
Metsälovisammal on harvinainen Luopioisissa.
Sammalta olen etsinyt pitkään. Se on maastossa melko vaikea erottaa muista Lophozia-lajeista ja jää siksi helposti huomaamatta. Lopulta sammal löytyi Laipasta lahopuulta Korppikallion S-puolelta läheltä suurta jyrkännettä. Sammal ei todennäköisesti ollut runsas, koska se tuli muun keruun yhteydessä. Toinen löytöpaikka on Padankosken Ruokovuoren alta lahopuulta. Sittemmin sitä on löytynyt muualtakin, varsinkin piensuotutkimuksessa.
Kuvat on otettu syksyllä 2013 Kuhmoisten Pyhänpäältä tervaleppäluhdasta kaatuneen lahokuusen päältä kerätystä näytteestä.