Yleiskuvaus
Muurilapiosammal kuuluu toukosammalten (Pottiaceae) laajaan heimoon. Suvussa on kymmenen pääasiassa harvinaista lajia. Varsi on lyhyt, lehdet ruusukkeelliset, tylpät, leveät, taakäänteiset, keskisuoni vahva, jatkuu pitkäksi vaaleaksi karvakärjeksi, lehtisolut neliömäiset. Itiöpesäkkeet ovat yleisiä, uurteettomia, pitkiä, pystyjä, suuvarushampaat spiraaliset, pesäkeperät vanhoina punaiset.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on n. 5 mm korkea, itiöpesäkkeen perä 1 - 2 cm korkuinen, sammal kasvaa peitteinä tai ryhminä.
Kasvupaikka
Kasvaa vanhoissa rakenteissa betonilla tai laastilla, harvoin kalkkikallioilla.
Levinneisyys
Tavataan harvinaisena Etelä-Suomesta.
Maastotuntomerkit
Sammalen pieni koko, karvakärjellinen lehti (kuva). Pitkät pesäkkeet (kuva).
Muuta
Kulttuurisidonnainen.
Vertaa
Ketopartasammal (Syntrichia ruralis)
Löytöpaikat Luopioisissa
Muurilapiosammalta ei ole vielä löydetty Luopioisista.
Sammalta on etsitty betonisilta rakennusten perustuksilta ja muureilta, mutta toistaiseksi turhaan. Harvinaisena sammalena sen löytyminen täältä olisi hienoa mutta epätodennäköistä. Lähinnä sammalta on kasvanut Pälkäneen rauniokirkon muureilla vielä 1990-luvulla.
Kuvat on otettu Puolan Krakovasta ja sieltä kerätystä näytteestä.
