Yleiskuvaus
Lettonauhasammal kuuluu nauhasammalten (Aneuraceae) heimoon. Samassa suvussa on Suomessa kolme lajia. Lehdetön sekovarsi on lähes liuskaton, epäsäännöllisesti harvahaarainen, keskisuoni puuttuu. Verso tuntuu keskeltä kovalta ja paksulta. Lehden reuna on litteä ja kapealti yhden solukerroksen paksuinen (vain yksi kerros reunassa).
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Sammal on 3 - 6 cm pitkä, 2 - 5 mm leveä ja kasvaa yksittäin tai pieninä ryhminä toisten sammalten seassa usein näkymättömissä.
Kasvupaikka
Rehevillä paikoilla: soilla, lähteiköissä, rannoilla, märällä turpeella. Meso-eutrofi.
Levinneisyys
Jokseenkin yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Nauhamaisuus, keskeltä kova verso.
Muuta
Kosmopoliitti.
Vertaa
- Isonauhasammal (Aneura maxima)
- Lapasammalet
- Rantaliuskasammal (Riccardia latifrons ssp. arctica)
Löytöpaikat Luopioisissa
Lettonauhasammal on Luopioisissa melko harvinainen.
Sammalta on tähän mennessä tavattu vain muutamalta paikalta. Melko runsas kasvusto löytyy Puutikkalan Ansionmäestä, jossa sammalta on runsaasti lähdeojassa yhdessä lähdelehväsammalen (Rhizomnium magnifolium) ja purolähdesammalen (Philonotis fontana) kanssa. Toinen kasvupaikka on Kyynärön Saarijärven lähteikössä, jossa kasvia on niukalti ja sen seurana ovat okarahkasammal (Sphagnum squarrosum) ja kilpilehväsammal (Rhizomnium punctatum). Syksyllä 2011 se löytyi myös Aitoon Häyläsuolta. Uusimmat löydöt ovat Padankosken Leppäjärveltä ja Kuohijoen Vähäjärveltä mesotrofiselta luhdalta. Piensuotutkimuksessa sammal löytyi muutamalta mesotrofiselta korpisuolta.
Kuvat on otettu Kyynärön kasvupaikalta. Kasvupaikkakuvassa näkyvien sammalten alta nauhasammalta on löytynyt.
