Yleiskuvaus
Päärynäsompasammal kuuluu sompasammalten (Splacneceae) heimoon ja samasta suvusta on Suomesta löydetty kuusi lajia. Lehdet ovat kapeat teräväkärkiset ja suurisoluiset, keskisuoni ulottuu lähes lehden kärkeen. Pesäkeperän suojuslehdet ovat pitkäsuippuiset. Kullankeltainen itiöpesäke on pitkän punertavan perän päässä pystyssä, sen hypofyysi päärynämäinen.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen (< 2 cm) lehtisammal, jonka löytää yleensä vain pesäkkeellisenä. Pesäkeperä < 5 cm.
Kasvupaikka
Soilla, kosteilla paikoilla, yleensä eläinten (poro, hirvi) lannalla.
Levinneisyys
Lähes koko maassa, etelässä harvinainen, pohjoisessa yleinen.
Maastotuntomerkit
Pesäkkeen väri ja muoto.
Muuta
Usein samassa kasvustossa on useita sompasammallajeja. Lyhytikäinen.
Vertaa
- Muut somapasammalet (Splachnum-suku)
- Haisumarrassammal (Tayloria tenuis)
Löytöpaikat Luopioisissa
Päärynäsompasammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sompasammalia olen etsinyt soilta ja kosteikoista, mutta toistaiseksi turhaan. Keltasompasammalesta on muistikuva Kurkisuolta, mutta silloin ei tullut tarkistettua, löytyisikö samasta kasvustosta muita sompasammalia, kuten niissä hyvin usein kasvaa.
Kuvat on otettu kesällä 2019 sammalseminaarin yhteydessä Kittilän aapasoilta löydetystä kasvustosta. Yleiskuvassa on lisäksi jouhisompasammalta (Splachnum sphaericum).