Yleiskuvaus
Pitkävarstasammal kuuluu lehväsammalten (Mniaceae) heimoon. Varstasammalten sukuun kuuluu 21 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Pitkävarstasammalen lehdet ovat pitkät, kapeat ja teräväkärkiset, kärjestä hampaiset eikä niissä ole reunusta. Keskisuoni ulottuu lehden kärkeen jopa joskus yli. Soluseinät ovat paksut, solut 6-8 kertaa leveyttä pidemmät. Itiöpesäkkeitä toisinaan, niiden kaulaosa pitkä, perä punertava. Pesäke on vaakasuora tai pysty.
Koko
Pieni sammal (1 - 2 cm), muodostaa yhtenäisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Sammalen kasvupaikat ovat hiekkaisilla pientareilla, kallioilla, koloissa, raoissa, louhikoissa tai pahdoilla.
Levinneisyys
Harvinainen Tunturi-Lapissa, muualla Lapissa alueellisesti uhanalainen.
Maastotuntomerkit
Itiöpesäkkeen muoto ja asento. Vaikea erottaa maastossa isovarstasammalesta.
Vertaa
Hohtovarstasammal Isovarstasammal
Muuta
Kasvin löytöpaikoista Pitkävarstasammal kuuluu kärkipesäkkeellisiin lehtisammaliin. Sammalen kasvupaikat ovat keskittyneet Skandien vuoristoon, joten meillä sen levinneisyys ulottuu vain EnL- ja InL-maakuntiin. Kesällä 2015 sitä löytyi Lemmenjoelta Vaijoen laaksosta rautapitoiselta kalliolta neliön kasvusto. Seurana sillä oli mm. harvinaisia kiisusammalia. Kuvat on otettu Lemmenjoen kasvupaikalta ja sieltä kerätystä näytteestä kesällä 2015.
