Pohjankinnassammal

Scapania subalpina
Sammalet

Yleiskuvaus

Pohjankinnassammal kuuluu kinnassammalten (Scapaniaceae) heimoon. Suvussa on 30 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Verso pysty, vihreä tai punertava, varsi usein tumma. Kylkilehdet leveäjohteiset, selkäliuska yli puolet vatsaliuskasta, köli yli puolet vatsaliuskan pituudesta, lehtiliuskan reuna epätasainen tai matalasti hampainen, lehdet harvassa.

Koko

Sammal on 2 - 5 (-15) cm korkea, 2 - 4 mm leveä ja muodostaa tiheitä pystyversoisia mättäitä.

Kasvupaikka

Puro- ja koskikivillä, kallioilla, lähteiköissä, tuntureilla kostealla maalla.

Levinneisyys

Tavataan koko maassa, etelässä harvinainen, pohjoisessa yleinen.

Maastotuntomerkit

Vaikea määrittää maastossa lajilleen. Kylkilehtien koko, muoto ja osien suuruussuhteet (hyvä luppi!). Usein tumma varsi.

Vertaa

Purokinnassammal Suokinnasammal

Muuta

Kasvin löytöpaikoista Pohjankinnassammal kuuluu maksasammaliin. Sammalta on etsitty Luopioisista purojen reunoilta ja lähteiköistä, mutta toistaiseksi turhaan. Sammal on yleisempi Lapissa, mutta myös Pirkanmaalta, varsinkin sen pohjoisosassa on löytöpaikkoja. Luopioisten alueella laji olisi RT-laji eli alueellisesti uhanalainen. Lapin sammalretkellä 2015 se tuli vastaan useammasta purolaakosta niin Lemmenjoella kuin Utsjoellakin. Kuvat on otettu Utsjoen Tsuomasvarrilta puron partaalta kesällä 2013 kerätystä näytteestä.

Kortti luotu: 12.02.2026.

Kuvat