Yleiskuvaus
Rantakähäräsammal kuuluu pörrösammalten (Hymenolomataceae) heimoon. Suomesta on löydetty suvusta kaksi lajia. Verso on pysty, tiheään mätästävä, lehdet kynsisammalmaisen kapeat ja pitkät, kuivina kähärät. Lehden reuna on tasainen, keskisuoni vahva. Itiöpesäkkeet ovat yleisiä, perä ohut ja keltainen, pesäke sukkulaimainen, pysty.
Synonyymit
- Rantapörrösammal
- Dicranoweisia crispula
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Pienikokoinen sammal (2 - 3 cm), joka muodostaa tiheitä mättäitä tai patjamaisia kasvustoja kivipinnalle. Pesäkeperä 7 - 14 mm.
Kasvupaikka
Rantakallioilla ja kivillä avoimessa ympäristössä, silikaattikallioilla.
Levinneisyys
Lähes koko maassa, pohjoisessa yleinen, etelässä harvinainen.
Maastotuntomerkit
Kapeat lehdet ja kuivana hyvin kähärä verso.
Muuta
Monimuotoinen.
Vertaa
- Kalliotorasammal (Cynodontium tenellum)
- Kyhmytorasammal (Cynodontium strumiferum)
Löytöpaikat Luopioisissa
Rantakähäräsammal on hyvin harvinainen Luopioisissa.
Sammalta olen etsinyt mm. Kukkian rantakallioilta, mutta turhaan. Se on etelässä hyvin harvinainen, sillä sen päälevinneisyysalue on tuntureilla ja rannikolla. Kesällä 2015 sammal viimein löytyi Aitoon Kuohujärven reunakalliolta. Sitä kasvoi pieninä tuppaina kaltevalla kalliopinnalla.
Kuvat on otettu Enontekiön Urtaspahtasta kerätystä näytteestä ja Aitoon kasvupaikalta.