Yleiskuvaus
Jyväsvarstasammal kuuluu lehväsammalten (Mniaceae) heimoon. Varstasammalten sukuun kuuluu 21 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Sammalen lehdet ovat suippokärkiset, yläosasta hampaiset. Varsi on vihertävä, alaosasta punertava. Sammalen lehtihangoissa on runsaasti vihreitä pitkulaisia kaksisarvisia itujyväsiä (kaksi kertaa leveytensä pituisia). Pesäkkeet harvinaisia.
Synonyymit
- Rihmavarstasammal
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pieni pysty sammal (n. 0,5 - 1,5 cm), muodostaa löyhiä kasvustoja kivennäismaalle.
Kasvupaikka
Pioneerilaji, jonka kasvupaikat ovat rannoilla, hiekkateillä, pellon- ja teidenpientareilla, kostealla hiekkaisella maalla.
Levinneisyys
Sammalen levinneisyys on huonosti tunnettu, mutta sitä tavataan paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomesta.
Maastotuntomerkit
Itujyvästen muoto (hyvä luppi!). Varmistettava aina mikroskoopilla.
Vertaa
- Törmävarstasammal (Pohlia proligera): itujyvänen neljä kertaa leveytensä pituinen
- Silmuvarstasammal (Pohlia bulbifera): useita itujyväsiä lehtihangassa, lehtijäänteet leveät
- Pohjanvarstasammal (Pohlia drummondii): yksi pullea itujyvänen lehtihangassa, isot lehtijäänteet
- Nuppuvarstasammal (Pohlia andalusica): useita itujyväsiä lehtihangassa, lehtijäänteet kapeat
- Vuorivarstasammal (Pohlia filum): yksi pullea itujyvänen lehtihangassa, pienet lehtijäänteet
Löytöpaikat Luopioisissa
Jyväsvarstasammal on Luopioisissa melko yleinen.
Sammalta on löydetty metsäteiltä, rannoilta ja joutomailta. Sammal on aina katsottava hyvällä lupilla tai mikroskoopilla lajin varmistamiseksi. Se jää pienuutensa vuoksi helposti maastossa huomaamatta ja voi siksi olla tätä löytömäärää paljonkin runsaampi.
Sammalta olen löytänyt sammaloituneelta metsäautotieltä Padankoskelta ja Laipasta. Kasvupaikallaan se vaikutti runsaalta, mutta tiellä kasvoi muitakin pieniä Pohlia-lajeja, joten sen todellista määrää on vaikea sanoa. Jatkossa näihin pieniin sammaliin on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Kuvat on otettu Padankosken kasvupaikalta ja sieltä kerätystä näytteestä.
