Yleiskuvaus
Tarharikkasammal kuuluu suikerosammalten (Brachytheciaceae) suureen heimoon. Suvussa on Suomessa kolma lajia. Verso on suikertava, epäsäännöllisesti haarainen, tumman vihreä, varsilehdet harvassa, tyveltä leveät ja nopeasti suippenevat, lehdet terävät ja pienihampaiset, keskisuoni vahva, mutta ei ulotu lehden kärkeen. Itiöpesäkkeet harvinaisia.
Synonyymit
- Rikkanokkasammal
- Eurhynchium hians
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen sammal, joka muodostaa löyhiä maanmyötäisiä peitteisiä kasvustoja.
Kasvupaikka
Pihoissa ja puutarhoissa kostealla humuksella, karikkeen päällä. Laidunmetsissä, savimailla, usein vuohenputken seurassa.
Levinneisyys
Yleinen Etelä-Suomessa, harvinaistuu jo Keski-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Varsilehden muoto (luppi!) ja kasvutapa.
Muuta
Kulttuurinsuosija. Vanha nimi rikkanokkasammal. Laji on jaettu kolmeen lajiin, joista nimilajin lisäksi on löydetty myös savirikkasammal (O. swartzii), joka kasvaa myös Luopioisissa.
Vertaa
Lehtoritvasammal /Amblystegium serpens)
Löytöpaikat Luopioisissa
Tarharikkasammal on Luopioisissa harvinainen.
Sammalta on löydetty vain muutamalta paikalta, mutta se on todennäköisesti kuitenkin yleisempi. Se on vain kovin vaikea huomata muun sammalmaton keskeltä.
Kuvat on otettu Padankosken Salimäestä sireenipensaan juurelta.
