Yleiskuvaus
Saksipihtisammal kuuluu pihtisammalten (Cephaloziaceae) heimoon. Suvussa on meillä neljä lajia. Saksipihtisammal on niistä yleisin. Verso on suikertava, vaaleanvihreä, kylkilehdet kaksiliuskaiset lähes tyveen saakka. Liuskat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset, vatsalehdet ja solujen öljykappaleet puuttuvat.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Pienikokoinen, muodostaa mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka
Paljaalla maalla, ojien reunoilla, metsäpoluilla, lahopuulla, suosammalten välissä, aina märällä alustalla. Mesotrofi.
Levinneisyys
Hyvin yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Lehden muoto (hyvä luppi!)
Muuta
Monimuotoinen laji.
Vertaa
Pihti- ja rahtusammalet
Löytöpaikat Luopioisissa
Saksipihtisammal on Luopioisissa hyvin yleinen.
Sammal on vaikeasti havaittavissa, mutta löytyy lähes kaikilta kosteikoilta, märiltä lahopuilta ja ojanpenkoista lähteisistä korvista, suonlaidoista ja puronvarsista. Monella kasvupaikallaan se on hyvin runsas. Sammalen seurassa kasvaa usein muita pihtisammalia ja paanusammalia.
Kuvat on otettu mikroskoopin läpi mm. Padankosken Peräkorvesta lähteisestä ruoho- ja heinäkorvesta kerätystä näytteestä ja Aitoon Häyläsuolta suurten lähteiden partaalta. Seuranaan sammalella kasvaa täällä purokaltiosammal (Harpanthus flotovianus), korpipaanusammal (Calypogeia intergristipula), haarusammal (Lepidozia reptans) ja kantoliuskasammal (Riccardia latifrons).
