Yleiskuvaus
Seittisammal kuuluu seittisammalten (Pseudolepicoleaceae) heimoon ja on heimon ainoa edustaja Suomessa. Versot ovat rihmamaiset, suikertavat, vaaleanvihreät, epäsäännöllisesti haaraiset, kylkilehdet syvään 3-4- liuskaiset, liuskat rihmamaiset yhden solun levyiset. Vatsalehdet samanlaiset.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Hyvin pienikokoinen, 0,5-1 cm pitkä, < 1mm levyinen, löyhästi muiden sammalten seassa tai pieninä puhtaina kasvustoina.
Kasvupaikka
Kosteissa metsissä lahopuulla, ohuella humuksella kalliosinämillä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Maastotuntomerkit
Rihmamaisesti liuskaiset lehdet (hyvä luppi!).
Muuta
Kaksi alalajia:
- Metsäseittisammal (Blepharostoma trichophyllum ssp. trichophyllum): Tavataan koko maasta, eniten etelässä
- Pohjanseittisammal (Blepharostoma trichophyllum ssp. brevirete): Pohjoisessa, eniten Tunturi-Lapissa
Vertaa
- Rahkaviiksisammal (Kurzia pauciflora)
Löytöpaikat Luopioisissa
Seittisammal on Luopioisissa yleinen.
Sammalta on tavattu kallioseinämiltä esim. Ämmätsän Riuttavuorelta, Kulovuorelta ja Kukkomäeltä, kirkonkylän Rihkavuorelta, Padankosken Hirvivuorelta. Sitä on tavattu myös korpialueilta lahopuulta, mutta koska se on vaikeasti havaittavissa, se saattaa olla paljon löytöjä yleisempi. Piensuotutkimuksessa sammalelle löytyi runsaasti uusia kasvupaikkoja.
Kuvat on otettu Kuohijoen Kalkkialueelta kerätystä näytteestä, Padankosken Suojärvensuon purolaaksosta, Vahlajärveltä ja Kuhmoisten Pyhänpäältä kerätyistä näytteistä.
