Yleiskuvaus
Haapatakkusammal kuuluu hiippasammalten (Orthotrichaceae) heimoon. Samasta suvusta on Suomesta tavattu 5 lajia. Verso on märkänä vihreä, suoralehtinen, harittava, lehdet ovat kapean kolmiomaiset, kuivana hyvin kähärät. Keskisuoni ei ulotu lehden kärjen yli. Pesäkkeet ovat yleisiä, pitkäperäisiä.
Synonyymit
- Ulota crispa var. norvegica
Uhanalaisuus
Puutteellisesti tunnetut (DD), Alueellisesti uhanalaiset (RT)
Koko
Sammal on pienikokoinen (1-2 cm) ja muodostaa pieniä mättäitä.
Kasvupaikka
Lehtipuiden kaarnalla puolivarjoisissa lehdoissa.
Levinneisyys
Harvinainen Etelä-Suomessa.
Maastotuntomerkit
Pitkäperäiset hunnulliset itiöpesäkkeet, kuivana kähärät lehdet.
Muuta
Laji on viime aikoina Ulota crispa jaettu kahdeksi lajiksi: U. crispa ja U. bruchii. Tässä kuvattu laji on määritetty jälkimmäiseksi. Näiden levinneisyyden tarkastelu on vielä kesken.
Vertaa
- Pohjantakkusammal (Ulota curvifolia): lehti kapea, pitkulainen, kuivana hieman kähärä
- Kalliotöppösammal (Cnestrum schisti): pesäkkeet erilaiset, pieni
- Tummauurnasammal (Amphidium lapponicum): Pesäke ruukkumainen
- Kalliohiippasammal (Lewinskya rupestris): Pesäke jää puoliksi lehtien sisään
- Kalliotakkusammal (Ulota hutchinsiae): lehdet suorat, verso ei käherry kuivana
Löytöpaikat Luopioisissa
Haapatakkusammalta ei ole löydetty Luopioisista.
Sammal on Pirkanmaalla hyvin harvinainen, mutta sen löytyminen myös Luopioisista on mahdollista. Puolivarjoisia lehtoja löytyy runsaasti. Kuvissa esiintyvä sammal on löydetty Kangasalan Kaivannosta pihlajan rungolta.
Kuvat on otettu Kangasalan esiintymästä kerätystä pienestä näytteestä.
