Yleiskuvaus
Hentolaakajäkälä kuuluu laakajäkälien (Physciaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 10 lajia. Jäkälä on lehtimäinen osin pensamainen, alustaansa löyhästi kiinnittynyt laji. Yläpinta on vaaleanharmaa, valkopilkkuton, alapinta vaaleanruskea, ritsoidit vaaleita ja harvassa. Liuskat 1 – 1,5 mm leveitä, reunoilla siirottavia ripsiä. Sorediot alapinnalla huulimaisesti. Kotelomaljat harvinaisia, tummia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Ruusukkeinen, halkaisijaltaan 1 - 3 cm. Ruusukkeet sulautuvat yhteen suuremmiksi läiskiksi.
Kasvupaikka
Epifyyttijäkälä lehtipuiden (haapa, paju jalot lehtipuut) rungoilla, joskus myös betonilla tai kivellä asutuksen piirissä ja rannoilla.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, puuttuu Lapista.
Kemia
K+ keltainen, PD-
Löytöpaikat Luopioisissa
Hentolaakajäkälä on Luopioisissa melko yleinen.
Jäkälää on tavattu runsaana asutuksen piirissä olevilta lehtipuilta ja koristepensailta. Pienuutensa vuoksi se jää helposti huomaamatta tai sekoittuu rungon muihin laakajäkäliin. Usein se esiintyykin muiden laakajäkälien ja sormipaisukarpeen seurassa.
Kuvat on otettu Padankosken Salimäestä.
