Yleiskuvaus
Jauhenahkajäkälä kuuluu nahkajäkälien (Peltigeraceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 28 lajia. Jäkälä on keskikokoinen, kosteana ruskea, kuivana harmahtava. Se muodostaa ruusukemaisia kasvustoja. Yläpinta reunoilta huopainen, pinnalla runsaasti laikkusoraaleja. Alapinta vaalea, suonet vaaleita, ritsoidit vaaleita, mattomaisena kasvustona. Kotelomaljat hyvin harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Liuskat noin sentin leveitä, ruusukkeet 2 - 8 cm laajuisia.
Kasvupaikka
Paljaalla maalla tai sammalikossa puiden tyvellä, kivillä ja kalloilla.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Muuta
Laji on DNA:n perusteella äskettäin erotettu hyvin samanlaisesta nuotionahkajäkälästä (Peltigera didactyla).
Kemia
K-, soraalit KC+ punainen C+ punainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Jauhenahkajäkälä on Luopioisissa melko yleinen.
Jäkälä on tavattu esim. teiden varsilta, isojen peltokivien päältä ja kedoilta. Monesti se ei ole runsas, vaan kasvusto jää muutamaan ruusukkeeseen. Osa aikaisemmista löydöistä on todennäköisesti nuotionahkajäkälää (Peltigera didactyla), koska näitä kahta lajia ei aikaisemmin ole erotettu eri lajeiksi.
Ensimmäinen kuva on otettu kalliolta Keuruun Huhkojärveltä keväällä 2011 ja toinen Padankoskelta lehtokalliolta.
