Yleiskuvaus
Jyvästorvijäkälä kuuluu poronjäkälien (Cladoniaceae) laajaan heimoon. Suvusta on maassamme tavattu 81 lajia, jotka joskus on vaikea erottaa toisistaan. Jyvästorvijäkälän kasvullinen sekovarsi on pienisuomuinen ja pysyvä. Podeetiot ovat tanakoita, pystyjä, haarattomia, tumman vihertävänharmaita, pikarillisia. Podeetion pinta on karkeasoreidinen ja pienisuomuinen, tyvellä näkyy joskus suomuja. Malto valkeaa ja näkyy pintarakenteiden varistua. Kotelomaljat ovat ruskeita, harvinaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Podeetiot 1 - 3 cm korkeita, pikarit 2 - 6 mm leveitä hampaattomia.
Kasvupaikka
Kuivilla paikoilla, lahopuulla, metsähumuksella tai kallioilla.
Levinneisyys
Levinneisyys huonosti tunnetty, yleisin Lapissa.
Muuta
Lähes kosmopoliitti. Useita hyvin samannäköisiä lajeja, jotka on hiljattain erotettu omiksi lajeiksi.
Kemia
K+ viininpunainen, PD+ punainen, KC+ punainen
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Jyvästorvijäkälä on melko yleinen Luopioisissa.
Jäkälää on tavattu muutaman kerran lehtomaisista metsistä ja kalliopaljastumien ohuelta humukselta. Se sekoittuu helposti moniin samannäköisiin rinnakkaislajeihin ja sen yleisyyttä on siksi vaikea arvioida.
Jyvästorvijäkälä kasvaa usein sekakasvustoina muiden torvijäkälien ja poronjäkälien kanssa. Se on maastossa vaikea erottaa monista rinnakkaislajeistaan (jauhetorvijäkälä, karheatorvijäkälä, mantutorvijäkälä, kunttatorvijäkälä)
Kuvat on otettu Padankoskelta lehtomaisen metsän reunasta kiven päältä.
