Yleiskuvaus
Kelmunahkajäkälä kuuluu nahkajäkälien (Peltigeraceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 28 lajia. Se on kookas, kuivana vaaleanharmaa, märkänä ruskeanvihertävä. Jäkälän yläpinta on reunoilta huopakarvainen, himmeä, poimuinen ja reunoilta alaskääntynyt. Alapinta on kapea- ja vaaleasuoninen, reunoilta valkoinen, keskeltä tummeneva. Ritsoidit valkoisia, erillisiä, lyhythaaraisia. Kotelomaljat satulamaisia ja punaruskeita.
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävät (NT)
Koko
Liuskat aaltopoimuisia 1 - 2 cm leveitä, kasvustot jopa 20 cm halkaisijaltaan.
Kasvupaikka
Lehtipuiden tyvellä, kallionalussammalikoissa, kallionraoissa, joskus kivennäismaalla.
Levinneisyys
Paikoittainen Etelä- ja Keski-Suomessa, lounaassa yleisin.
Kemia
K-, PD-
Löytöpaikat Luopioisissa
Kelmunahkajäkälä kuuluu lehtijäkäliin ja on harvinainenLuopioisissa.
Jäkälää on tavattu vain muutaman kerran ja koska se sekoittuu helposti muihin nahkajäkäliin, se jää usein tunnistamatta. Löytöpaikoillaan Padankoskella ja Vahtermetsässä se kasvoi haavan tyvellä eikä ollut runsas.
Kuvat on otettu Padankoskelta lehdosta, jossa jäkälä kasvoi suuren haavan tyvellä lähellä kylätietä.
