Yleiskuvaus
Keloneulajäkälä kuuluu huhmarjäkälien (Coniocybaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 16 vaikeasti toisistaan erotettavaa lajia. Jäkälän sekovarsi on puun sisällä tai pinnalla, jolloin se on rakeinen, harmaa. Kotelomaljat nuppineulamaisia, yleisiä, 0,5 – 1,5 mm korkeita. Varsi on kiiltävän musta joskus haarova, nuppi pallomainen, ruskea.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Hyvin pieni, ohut harmaa kerros kelopuun pinnalla.
Kasvupaikka
Pääasiassa kuoritulla havupuulla, vanhojen latojen hirsillä, aitatolpilla tai vastaavillla rakenteilla, joskus katajalla tai tervalepällä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Kemia
K-, PD- tai + kellanpunainen, C-, KC-
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Keloneulajäkälä on yleinen Luopioisissa.
Neulajäkälät on vaikea erottaa toisistaan. Keloneulajäkälä on tavattu alueelta vain muutaman kerran. Se jää usein huomaatta, koska kasvupaikat ovat varjoisilla hirsiseinillä, lähinnä vanhojen lahoavien latojen seinäpuiden ylikaltevilla pinnoilla.
Kuva on otettu Padankosken Kailosta vanhan hirsiladon seinältä ja sieltä kerätystä näytteestä.