Yleiskuvaus
Keltajäkälä kuuluu keltajäkälien (Teloschistaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 7 lajia. Jäkälä on lehtimäinen, alustaansa tiukasti kiinnittynyt. Yläpinta keltainen, varjossa vihertävä, alapinta vaalea. Ritsoidit vaaleita, hapsimaisia, lyhyitä. Liuskat 1 – 6 mm leveitä, ryppyisiä. Ei soredioita, isidioita eikä pikkuliuskoja. Kotelomaljat yleisiä, keskiosissa, sileäreunaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Ruusukkeinen, < 10 cm leveä, usein säännöllisen pyöreä.
Kasvupaikka
Epifyyttinä haavalla, joskus myös muilla lehtipuilla, myös rantakallioilla ja betonilla.
Levinneisyys
Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, puuttuu Pohjois-Lapista.
Kemia
K+ punavioletti, PD-
Löytöpaikat Luopioisissa
Keltajäkälä on Luopioisissa yleinen.
Jäkälää on tavattu yleisenä ja runsaana etupäässä haavoilta sekä metsistä että asutuksen piiristä. Sen keltainen väri näkyy jo kauas ja se on helppo tunnistaa, koska vastaavia muita haavalla eläviä jäkäliä ei Luopioisissa esiinny. Muutaman kerran jäkälä on löytynyt myös betonilta pihapiiristä.
Kuvat on otettu haavalta Padankosken Salimäestä.
