Yleiskuvaus
Nuotionahkajäkälä kuuluu nahkajäkälien (Peltigeraceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu 28 lajia. Jäkälä on pieni, kosteana ruskea, kuivana harmahtava. Se muodostaa ruusukemaisia kasvustoja. Yläpinta reunoilta huopainen, pinnalta laikkusoraalinen. Alapinta vaalea, suonet ruskettuvia, ritsoidit tummenevat, kimppuina. Kotelomaljat yleisiä, satulamaisia.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Liuskat noin sentin leveitä, kasvustot 1- 4 cm laajuisia.
Kasvupaikka
Ravinteisella maalla tai sammalikossa puiden tyvellä.
Levinneisyys
Yleinen koko maassa.
Muuta
Lajista on DNA:n perusteella äskettäin erotettu hyvin samanlainen jauhenahkajäkälä (Peltigera extennuata).
Kemia
K-, PD-, soraalit KC+ punainen
Löytöpaikat Luopioisissa
Nuotionahkajäkälä on Luopioisissa melko yleinen.
Jäkälä on tavattu monenlaisilta paikoilta esim. teiden varsilta, kedoilta, nuotiopaikoilta, isojen peltokivien päältä. Monesti se ei ole runsas, vaan kasvusto jää muutamaan ruusukkeeseen. Osa löydöistä on todennäköisesti jauhenahkajäkälää (Peltigera extennuata), koska sen olemassaoloa en ole aikaisemmin tiennyt.
Kuvat on otettu Padankosken Salimäestä peltokiven päältä. Toisessa kuvassa osa kasvustosta on jauhemunuaisjäkälää (Nephroma parile).
