Yleiskuvaus
Piikkityynyjäkälä kuuluu Pilocarpaceae-heimoon ja samaan sukuun maassamme kuuluu 32 vaikeaa rupijäkälälajia. Jäkälän sekovarsi on huomaamaton, ohut, kelmumainen, vihertävänvaalea. Kotelomaljat ovat harvinaisia, mustia ja pallomaisia. Kotelopullot ovat yleisiä joko sekovarteen vajonneita tai piikkimäisiä, jolloin mustan piikin päässä on usein vaaleaa kuromamassaa.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Koko
Peitteinen, kotelomaljat < 0,4 mm halkaisijaltaan. Kotelopullot < 0,3 mm korkeita.
Kasvupaikka
Lahoavalla havupuuaineksella, tunturikoivulla, maapuilla ja kannoilla kosteilla paikoilla metsäalueella.
Levinneisyys
Melko yleinen eteläosissa maata ja Tunturi-Lapissa.
Kemia
K-, PD-, C-
Vertaa
Rupijäkälissä on useita samanlaisia lajeja, jotka voidaan määrittää kemiallisten tuntomerkkien avulla.
Löytöpaikat Luopioisissa
Piikkityynyjäkälä on tavattu Luopioisista.
Jäkälää olen tavannut muutaman kerran, mutta se on hyvin vaikea havaita. Yleensä sen huomaa vasta kun katsoo mikroskoopilla jotain muuta puualustalla kasvavaa jäkälää. Hyvä tuntomerkki on piikkimäisten kotelopullojen päässä oleva valkoinen nuppi, joka sisältää kuromamassaa. Sen näkee lupillakin.
Kuvat on otettu Padankosken Suojärveltä, kaatuneen lahopuun rungolta kerätystä näytteestä.

