Yleiskuvaus
Takkuhankajäkälä kuuluu karvejäkälien (Parmeliaceae) heimoon ja suvusta on Suomessa tavattu kolme lajia. Hankajäkälä on kookas, pensasmainen, naavamaisesti riippuva ja löyhästi alustaansa kiinnittynyt. Yläpinnalta on kellanvihreä, joskus harmahtava. Jäkälä on runsashaarainen, päähaarat nivelikkäät, kuoppaiset, sivuhaarat väkäsmäiset. Ei soredioita, kotelomaljoja harvoin.
Uhanalaisuus
Vaarantuneet (VU)
Koko
Päähaarat n. 1 mm leveät, riippuva kasvusto 10 - 20 cm, joskus pidempikin.
Kasvupaikka
Havupuiden oksilla tai rungolla vanhoissa metsissä, korvissa ja purojen varsilla, harvoin kallioseinämillä.
Levinneisyys
Napapiirille saakka harvinaisena, idässä runsaampi.
Muuta
Vanhan metsän indikaattorilaji, taantunut voimakkaasti.
Kemia
K-, KC+ keltainen, PD-
Vertaa
Löytöpaikat Luopioisissa
Takkuhankajäkälä on hyvin harvinainenLuopioisissa.
Jäkälä olen tavannut vain kerran kesällä 2018. Sitä kasvoi Puutikkalassa Kiimajärven alueella vanhassa korpimetsässä suuren keloontuvan männyn rungolla hyvin niukalti. Jäkälää saattoi olla vain muutama riippuva kasvusto, sillä laji määritettiin vasta myöhemmin. Pidin keräämääni jäkälää aluksi naavana.
Kuvat on otettu kerätystä näytteestä.
