Heinänhärmä

Heinänhärmä kuuluu kotelosieniin, härmien luokkaan ja heimoon (Erysiphaceae). Se on Blumeria-suvun ainoa edustaja kuului aiemmin Erysiphe-sukuun. Heinänhärmä näkyy heinäkasvien lehtien yläpinnalla aluksi vaaleana tai harmahtavana peitteenä (kuvat 1 ja 2), joka myöhemmin muuttuu ruskehtavaksi tai kellertäväksi (kuvat 3 ja 4). Kotelot muodostuvat peitteen päälle mustina selvästi näkyvinä rakkoina. Heinänhärmää voi tavata pihoilta, pientareilta ja pelloilta kasvavilla heinillä yleisenä ja runsaana koko kesän ajan. Kotelorakot muodostuvat vasta syksyllä.

Elinvoimaiset (LC)

Sientä tavataan hyvin yleisenä useilta isäntäheiniltä (n. 70) koko Suomesta.

Heinänhärmä on kasvintuholainen heikentäessään heinäkasvien (viljojen) elinvoimaa ja kasvua.

Heinänhärmä on hyvin yleinen piensieni Luopioisissa.

Sienen isäntäkasvit ovat Luopioisissa yleisiä kasveja.

Sientä olen tavannut vuosittain yleisenä ja runsaana pihojen reunoilta, pientareilta, niityiltä ja pellonreunoista yleensä asutuksen piiristä (typpipitoiset paikat).

Heinänhärmää on tavattu monelta isäntäkasvilta, mutta aina en ole muistanut merkitä muistiin heinälajeja, joten alla oleva taulukko on vielä hyvinkin puutteellinen. Useimmin sen olen havainnut kuitenkin nurmikoilta.

Kuvat 1 ja 2 on otettu Padankosken Salimäessä ja kuvat 3 ja 4 Eurajoen Irjanteella.

Heinillä esiintyy hyvin runsaasti erilaisia piensieniä, mm.: ruosteita (Puccinia graminis ja Puccinia coronata sekä Uromyces sp.), nokia (Ustilago sp. ja Tuburcinia sp.), torajyvä (Claviceps purea), pahkasieniä (Scirria sp.). heinänmustasieni (Phyllachora graminis) Sukujen lajit ovat erotettavissa vain mikroskoopin avulla. Monet heinien piensienet ovat pahoja viljan tuholaisia.