Yleiskuvaus
Sarakasveilla esiintyvät pullakkonoet kuuluvat kantasienten kaareen, varsinaisten nokisienten luokkaan ja Ustilaginales-lahkoon. Anthracoidea-suvusta (pullakkonoet) meillä tavataan kolmisenkymmentä nokisienilajia. Pullakkonoet esiintyvät eri saralajien pullakoissa. Nokisieni tuhoaa pullakon sisältäpäin ja näkyy ulospäin pullakon suurenemisena ja lopulta repeämisenä, jolloin musta itiömassa pääsee purkautumaan ulos ja tahraa koko tähkän. Noet voidaan määrittää joko isäntäkasvin avulla tai mikroskoopilla. Jouhisarannoki esiintyy aapasaralla jouhisaralla, jolta voi löytyä myös jouhisaranruutunoen (A. intercedens). Nämä kaksi voidaan erottaa toisistaan vain mikroskoopin avulla.
Uhanalaisuus
Elinvoimaiset (LC)
Levinneisyys
Tätä sientä tavataan lähes koko maasta, mutta yleisempi se on pohjoisessa.
Muuta
Sirkumpolaarinen, pohjoinen
Löytöpaikat Luopioisissa
Keltaruosteet ovat hyvin yleisiä piensieniä Luopioisissa.
Pajuissa keltaruostetta tavataan yleisenä ja runsaana. Tällöin yleisin isäntäkasvi on ollut raita (Salix caprea).
Halavalta keltaruostetta olen tavattu vain muutaman kerran. Sieni on määritetty isäntäkasvin mukaan, ei mikroskoopilla. Tästä syystä määritys voi olla väärä, sillä silmämääräisesti keltaruosteet ovat hyvin toistensa näköisiä ja tapaisia. Kaikki Suomen keräykset lajista ovat vanhoja (Laji.fi), joten tässäkin tapauksessa kyseessä saattaa olla toinen laji. Toisaalta minun tidossani ei ole, että halava olisi jonkun toisen keltaruosteen isäntä.
Jouhisarannoki on hyvin harvinainen piensieni Luopioisissa.
Jouhisara on yleinen Luopioisissa rannoilla ja soilla.
Tämän sienen esiitymisestä Luopoisissa ei ole täyttä varmuutta. Olen löytänyt sen vain kerran Aitoon Kallioisjärven rantasuolta, mutta näyte hukkui ennen kuin pääsin sitä paremmin tutkimaan. Siksi mikroskopointi on tekemättä ja laji varmuudella määrittämättä. Jossain välissä paikalla on käytävä uudelleen.
Kuvat on otettu Aitoon kasvupaikalta kesällä 2015.
