Yleiskuvaus
Kuusen-tuomenruoste kuuluu kantasieniin, ruostesienten luokkaan. Thekopsora-sukuun kuuluu toista kymmentä ruostesienilajia. Ruosteen pääisäntä on tuomi ja väli-isäntänä kuusi Kuusen käpysuomujen yläpinnalle muodostuu puolipallon muotoisia tummia helmi-itiökoppia. Ne saattavat peittää lopulta koko suomun pinnan ja estää näin siementen muodostumisen (kuvat 1 ja 2). Kesä- ja talvi-itiöt muodostuvat tuomen lehdille (kuvat 3 ja 4).
Levinneisyys
Ruoste on hyvin yleinen kaikissa vaiheissaan ja helposti havaittavissa lähes koko maassa isäntäkasvien esiintymisalueella.
Muuta
Euraasia. Sieni on taloudellisesti vahingollinen, koska se estää simenen muodostumisen kuusella.
Löydettyjä isäntäkasveja
Metsäkuusi Picea abies XXX Yleinen Lehtotuomi Prunus padus XXX Yleinen Kirsikat Prunus cerasus Luumu Prunus domestica
Isäntäkasvin muita piensieniä
Kuusella esiintyy mm.: Kuusenlymyharjakka (Lophodermium piceae) Kuusenkultaruoste (Chrysomyxa abietis) Kuusen-talvikinruoste (Chrysomyxa pirolata) Kuusenteerenleipäruoste (Chrysomyxa woroninii) Kuusen-suopursunruoste (Chrysomyxa ledi) Kuusenjuovakariste (Lirula macrospora) Kuusenlatvasieni (Gremmeniella abietina) ’Kuusenkäpysieni’, (Phragmotrichum chailletii) Lisäksi kuusta vaivaavat tuhoisat käävät, kuten maannousema eli juurikääpä (Heterobasidion parviporum). Tuomelta tavataan mm. tuomenpussitautisieni (Taphrina pruni), kaksikin härmää (Erysiphe prunastri ja Podosphaera tridactyla)) sekä tuomenpunalaikkusieni (Polystigma fulvum).
